A true friend never gets in your way, unless you happen to be going down

"Ystävä on henkilö joka lunastaa sinut ulos putkasta. Tosi ystävä istuu siellä vierelläsi hokien "Miten vitussa me tänne jouduttiin"

Ihmiset ovat tunnettuja asioiden luokittelijoita ja lokeroijia. Toiset ihmiset luokitellaan tuttuhini, kavereihin, ystäviin ja joskus myös tosi ystäviin. Miten kaikki nämä sitten eroavat toisistaan? Ketä kutsun tutuksi? Missä menee ystävyyden ja kaveruuden häilyvä ero?


Itse koen, että tuttu on henkilö jonka on tavannut muutaman kerran, tietää nimen ja on vaihtanut silloin tällöin muutaman sanan. Lähikaupan myyjästä voi esimerkiksi tulla tuttu, kun ostoksia maksaessa tulee rupateltua viikottain. Silloin tiedät ainakin hänen etunimensä ja jutustelette mahdollisesti säästä tai paikallisista tapahtumista. Tuttu voi muttua vähitellen kaveriksi jos alatte viettää aikaa yhdessä.

Ikuinen vaikeus on kuitenkin erotella kaverit ystävistä. Asiaa voisi lähteä miettimään siitä näkökulmasta, mitkä asiat voit jakaa sekä kaverien ja ystävien kanssa ja onko sellaisia asioita joita voit kertoa vain muutamalle tietylle henkilölle. Kaveri on käsitteenä aika laaja, koska monilla on paljon kavereita ja osaan heistä vain etäinen kontakti toisille puhutaan päivittäin. Usein miten kavereiden kanssa puhutaan arkipäiväisistä asioista ja heitetään läppää. Minä vetäisin ystävyyden rajan siihen, että ystävälle voi kertoa _kaiken_ , pitää itsellä olla sellanen luottamus siihen ihmiseen, että se ei oikeesti juorua niistä asioista ja se oikeasti yrittää ymmärtää ja auttaa. Silloin puhutaan ystävyydestä. Kavereille harvemmin avaudutaan kotiongelmista tms. 

En sano, että ystäviä voi olla vain kaksi tai kolme, niitä voi olla paljon enemmän eri elämän osa-alueilta. Harrastuskaverista voi helposti muodostua ystävä samoin koulukaverista tai ihan vaan lapsuudessa tai muualla tavatusta ihmisestä. He kaikki voivat olla yhtä tärkeitä. 

Ystävyys- ja kaverisuhteisiin voi itse vaikuttaa paljon. Vika on aina molemmissa, ei vain toisessa jos välit viilenevät tai katkeavat kokonaan. Ystäville pitää järjestää aikaa, koska totaalinen unohtaminen johtaa usein välien katkeamiseen. Itse olen sitä tyyppiä, että tarviin oikeesti kavereita ja ystäviä ja välit pysyy sitä parempina, mitä useemmin nähään. Mä koen vaikeeksi sen, että toinen asuu tosi kaukana, mutta kyllä kaukanakin asuvii ystävii nään edelleen ja kiitos whatsapin keksijälle, joka helpotti elämää huomattavasti xD

Mä tiiän ainaki yhen ihmisen, joka oikeesti olis mun kans siel putkas miettimäs, mitenkäs tänne päädyttiin ;D Mahdollisesti yks toinen olis siel kalterien takana nauramas mulle:D Mut ihmisii on niin valtavasti erilaisii, että ystävyyssuhteet muokkautuu koko elämän ajan, aina jostain tulee se uus mahollisesti viel paremmaksi muuttuva ystävä :)

~Johanna~

Viimesiä viedään

Niin ne vain lomapäivät hupenee käsiin ja pian onkin aika palata arkeen. Kesä ei välttämättä antanut tänä vuonna parastaan, mutta silti se hurahti yhtä nopeasti kuin ennekin. Missään vaiheessa ei iskenyt tekemisen puute oli töitä, ihania kesäiltoja ja lyhyitä, mutta sitäkin muisttettavampia reissuja. En päässyt käymään missään oulua kauempana ja vietinkin lähes koko kesän Hailuodossa, mutta jälkeen päin ajateltuna vietin yhen elämäni ihanimmista kesistä.

Parasta kesässä oli kaverit ja meidän kaikki hullut jutut mitä me tehtiin. Vietin ikimuistoisen viikon hoitaen huskyja ja monta ihanaa iltaa kaverien kanssa tehden mitä mieleen juolahti. Ei kesään tarvi kuulua ulkomaan matkoja, festareita tms, jotta siitä tulisi hyvä kesä. Tietty ne on mukavia lisähöysteitä ja ehdottomasti tervetulleita, mutta kylä kesän pärjää ilmankin.

Mä en enää edes muista kaikkea mitä kesän aikana tuli sekoiltua, mutta silti täst kesäst jäi hyvä maku suuhun, vaikka välillä olinkin hieman turhautunut. Pääsi pelaamaan futista, tekemään ihan ihme reissuja keskellä yötä scootterilla ja koluamaan monet ja taas niin monet ojat parhaan kaverin kaa vähän vettä vahvempaa ottaneena. Me ei toki maattu keskellä autotietä, juostu pitkin peltoja ja metsiä tai nolattu itseämme ;)

Parasta kesässä oli myös se, että pääsi viettämään enemmän aikaa mun niinkin kaukana kuin vuokatis asustelevan kaverin kanssa :D  Meidän jutut, kuvailureissut, syvälliset keskel yötä ja kaikki muu mitä tehtiin oli aivan parasta. En ois kestäny koko kesää Hailuodossa ilman tota :DD

Kesästä tekee kesän just se, että ei tarvii ajatella koulua ja voi antaa kerranki vaan mennä. Keskel yötä voi lähtä johonki ilman aineita siit et kotiin pitää tulla sillon ja sillon ja voi tuntee olevansa vapaa tekemään melkeen mitä haluu ilman takaraivos olevaa ajatusta läksyistä.

Mä nautin tästä kesästä enkä kadu etten päässy qstockkiin tai käyny hienol ulkomaanreissul, koska joskus kesä voi olla ihan vaan siit kesästä nauttimista(Nii no niist muutamasta kesäpäivästä nauttimista xD).

Tiiän, että mulla tulee ikävä mun höpötyskaverii mut kyl me nähää ei se kuitenkaa iha ulkomaille asti oo lähteny :DD

Keskiviikkona pitäs jaksaa reippaasti lähtä kouluun, ei oo viel sellane fiilis yhtää et nyt se koulu oikeesti jatkuu :O

Viettäkää mukavat viimeset lomapäivät! :))